Hengitys on avain kehoon juurtumiselle

Muista hengittää. Hengittämällä tietoisesti hoidat kehoasi ja mieltäsi

Elämä on yhtä vuoristorataa. Ylämäkeä tuppaa seuraamaan aina alamäki. Onneksi alamäkeä seuraa aina ylämäki. Välillä tahtomattaan vauhti on niin kova, ettei perässä pysy parhaalla tahdollakaan. Miten kaiken arkisen ahertamisen keskellä voi olla stressaamatta? Millä pysyy perässä tässä eteenpäin puksuttavassa vuoristoradassa? Millä saisi stressikierroksia alas, ja hyvää oloa ylös?

Hengittämällä stressi haltuun

Kehon ja mielen välissä toimii hengitys. Me emme voi sanoa sydämellemme, että lyö hitaammin, tahdon rauhoittua. Lisämunuaiset eivät tottele, jos niille sanoo, että haluaisin vähemmän stressihormoneita vereen. Vatsa ei rauhoitu käskemällä. Meillä on tahdosta riippumaton hermosto, parasympaattinen hermosto. Sen tehtävänä on hoitaa meitä. Ruoka sulaa, ravinteet imeytyvät, rasva palaa, keho palautuu, lihakset kasvaa, uni on syvää ja mielesi on rauhallinen ja rento, kun parasympaattinen hermosto on aktiivinen. Silloin erittyy verenkiertoon hellivät ja rauhoittavat hormonit ja olo on levollinen.

Meillä on myös sympaattinen hermosto, yhtä lailla tahdosta riippumaton. Kun kävelet illalla kotiin, ja varjoista astuu selän taa huppumies, pamahtaa sympaattinen hermosto täysillä töihin, riippumatta siitä onko huippumies vaarallinen vai ei. Kehosi reagoi nanosekunnissa uhkaan, ja on valmiina pelastamaan henkesi.

Stressihormonit saa sinut taisteluvalmiuteen, verenpaine ja -sokeri nousevat, jotta jaksat taistella henkesi edestä. Silloin ei hoivahormoneilla ole sijaa verenkierrossa. Tämä taisteluhormonien joukko pitää meidät lyhyellä tähtäimellä hengissä. Me tarvitsemme niiden tuomaa terävyyttä ja voimaa.

Miten rentoutuminen auttaa

Ongelma tulee esiin siinä, että tämä soturihormonijoukko tuppaa reagoimaan kiireeseen ja stressiin. Elimistössä ei toimi samaan aikaan hoivahormonit ja soturihormonit. Keho priorisoi, joten soturihormonijoukko saa vallan, ellet saa stressiä katkeamaan. Tämä soturilauma ei tottele käskyjäsi. Se ei rauhoitu komentamalla. Keho tulkitsee kiireen, stressin, riittämättömyyden tunteet ja sairaudet yhtä lailla uhkaksi, kuin yöllisen huppumiehen ilmestymisen selän taa. Stressi pitkittyy, soturihormonit jylläävät veressä. Pitkässä juoksussa alkaa tulemaan unettomuutta, vatsakipuja, suolistovaivoja, päänsärkyä ja monia muita stressin aiheuttamia vaivoja. Kun stressi jatkuu pitkään seuraa loppuunpalaminen. Lisämunuaiset väsyvät stressihormonien tuottamiseen, kilpirauhanen hidastuu, aineenvaihdunta hidastuu ja sinä ihmettelet mikä sinua vaivaa.

Lisää liikuntaa, ettei ainakaan paino nouse, ja ainakin sata lasissa juoksulenkille. Ja stressihormonit sen kun jylläävät.

Mitäpä jos muistaisit hengittää

Kun hengität syvään ja rauhallisesti saat kehosi rauhoittumaan. Hengittämällä pitkään ja rauhallisesti ulos hiljalleen kehon hiilidioksipitoisuus nousee. Siitä seuraa, että verisuonet laajenevat. Seuraavalla sisäänhengityksellä, joka on automaattisesti pidempi pitkän uloshengityksen jälkeen, saa keho enemmän happea kuin saisit pikaisella hengityksellä. Syvään hengittämällä rauhoittuu vagushermo, kymmenes aivohermomme, joka hermottaa pallean ja suoliston.

Mielen ja kehon välissä on hengitys. Rauhoittamalla hengityksesi, rauhoitat kehosi ja annat mielellesi tilaa rauhoittua. Hengittämällä syvään saat hoivahormonisi hyrräämään, ja stressihormonit väistymään. Ajattele, hengitämme noin 20 000 kertaa vuorokaudessa. Jokainen hengitys on kuitenkin ainutlaatuinen. Samaa hengitystä et pysty kahdesti hengittämään. Huomioimalla jokaisen ainutlaatuisen hengityksesi, olet automaattisesti läsnä tässä hetkessä.

Mitä mahtaisi tapahtua, jos juuri nyt laittaisit käden vatsallesi. Aseta peukalosi napaan, anna sormiesi asettua alavatsalle. Hengitä rauhassa ja luonnollisesti niin, että tunnet kuinka vatsasi hiukan liikkuu sormiesi alla. Tunne hengityksesi käsissäsi. Suo itsellesi hetki tyyntä rauhaa, joka hellii kehoasi ja mieltäsi. Voit ajatella kuinka hengitys hellii kehoasi, hoidat itseäsi hengittämällä. Keskity hetken aikaa jokaiseen sisäänhengitykseen ja jokaiseen uloshengityksen. Anna uloshengityksen hitaasti tulla pidemmäksi kuin sisäänhengitys. Pakottamatta ja puskematta annat hengityksen virrata, päästä hartiat rentoutumaan ja huomioit vain, kuinka kehosi rentoutuu hengityksen myötä.

Haastan sinut kokeilemaan mitä tapahtuu, jos kerran päivässä tiedostat hengityksesi, ja olet läsnä kehossasi. ❤️

Muista hengittää itsellesi rauhaa kehoon ja mieleen
Photo by Szabu00f3 Viktor on Pexels.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s